1. Aamunkoitosta iltaruskoon
   kulkija elämän taivaltaa.
   Määränpäähän saapuessaan
   uneen rauhaisaan vaipua saa.

2. Aikamme on lyhyt, 
   syttyvä, sammuva kuin liekki.

3. Aurinko laskee, jo pitenee varjot,
   aika on eron ja jäähyväisten.
   Poissa on ystävä kallehin..
               Kari Rydman

4. Auta meitä Herra,
   meidän Jumalamme,
   Sillä Sinuun me turvaudumme.

5. Ei häntä, jolta tähdet radan saa,
   voi ihmisajatukset taivuttaa.
                Saima Harmaja

6. Ei kuolema ole arvoitus, joka kerran
   ratkeaa, se on ihmisen ihana oikeus
   taipaleensa tehtyä nukahtaa.

7. Ei mikään voi kuolla, ei kukat, ei tuuli
   ei rakkaus kuolla voi.
   Ohi polku vain kulkee ja kukat jää
   taakse ja muualla tuuli soi.
                    Aila Meriluoto

8. Ei pelkoa taivaassa,
   vain rauha ja ikuisuus.

9. Elämän ja armon
   olet sinä minulle suonut.
               Job 10:12    

10. Elämän kirjaan merkitty on
    kuoleman hetki ja syntymän.
    Älä pelkää, ihminen,
    kuolemaa - se yhä jatkuvaan
    elämään vie.

11. Elo mainen kun iltaan raukes,
    oli tyyntä ja rauhaista niin.
    Joku portti vain hiljaa aukes
    ja se iäksi suljettiin.

12. Enää takas tahdo en,
    kaipaa en elämää.
    Kevyt kulkea on...
    Miten soi sävel ilmojen huilun,
    miten soi urut tuulien.

13. Enkelit soittavat kellojaan,
    sua oottaa luokseen jo Luoja.

14. Ethän kärsi kuin muut
    Sulle kukkivat puut
    Sulle lintuset laulavat.
    Saat kuulla enkelten lauleloita.

15. Hauras hellä ihmissydän
    uupui mielin väsynein
    antoi hyvä päivä tietä
    kantoi kotiin eksyneen.

16. Heittäkää kaikki murheenne
    hänen päällensä,
    sillä Hän pitää teistä huolen.
                 1. Piet. 5:7


17. Herra on antanut meille elämän,
    Hänen kädessään on myös 
    lähtömme hetki.

18. Herra otti hänet turvahansa,
    varjelee häntä kuin silmäteräänsä.
                  5. Moos. 32:10

19. Herra varjelee sinun 
    lähtemisesi ja tulemisesi
    nyt ja iankaikkisesti.

20. Herra, kädelläsi uneen painan pään,
    kutsut ystäväsi lepäämään.
    Käsi minut kantaa uuteen elämään,
    ikirauhan antaa, valoon jään.

21. Hetket hiljaiset jälkeesi jäivät
    kullaten muistojen kirkkaimmat
    päivät.

22. Hiljaa siirrymme lepoon iäiseen,
    Luojan suloiseen suojelukseen.

23. Hiljaisuuden äärellä, sä miksi käyt näin
    varhain.
    Ain sydämissäin sinusta, säilyy muisto
    parhain.

24. Hyvä paimen rakastaa
    pientä, pientä karitsaa.
    Kantaa kunnes laskee sen,
    helmaan Isän taivaisen.

25. Hyvän ihmisen muisto
    miten mieltä se lämmittää,
    miten aina sen soinnusta sieluun
    sävel pieni soimaan jää.

26. Hyvyyden voiman ihmeelliseen
    suojaan
    olemme kaikki hiljaa kätketyt.
    Me saamme luottaa uskolliseen 
    Luojaan,
    yhdessä käydä uuteen aikaan nyt.

27. Hän hoivan hellän antaa,
    tää Paimen turvainen.

28. Hän, joka antaa surun 
    antaa myös lohdutuksen.

29. Hän sinne eeltä lähti
    mua siellä odottaa
    on hellä johtotähti
    lähemmäs Jumalaa.
                Otto Manninen

30. Ihana on se tie,
    joka meidät rauhaan vie.

31. Ihminen on kuin 
    tuulen henkäys
    hänen päivänsä kuin
    pakeneva varjo.
                  Ps. 144:4


32. Ihmiset niin vaiti kulkee,
    varjot on niin lempeät.
    Hiljaa uutimia sulkee
    kädet näkymättömät.
                  Elina Vaara


33. Ilta on tullut, Luojani,
    Armias ole suojani.

34. Ja Henki ikuinen
    taa tuonen virran kantaa,
    päin rauhan suurta rantaa
    vie pienen ihmisen.
                   Martti Korpilahti


35. Ja kerran tuskaa vailla
    hän herää uuteen elämään.

36. Ja rauhan maa
    iankaikkinen kangastaa vastaan.
                   Aleksis Kivi


37. Jokainen päivä
    on yhtä lähellä ikuisuutta.

38. Jokaisessa poisnukkuneessa ystävässä
    me kadotamme osan itsestämme,
    usein juuri parhaan osan.

39. Jumala ei koskaan sulje ovea
    aukaisematta toista.

40. Jumala on minun sydämeni kallio
    ja minun osani iankaikkisesti.
                   Ps. 73:26


41. Jumalan kämmenellä
    ei pelkää ihminen.
    Jumalan kämmenellä
    ei kukaan ole turvaton.

42. Jumalan valtakunta on vanhurskautta
    ja rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä.

43. Jäi jälkeesi kaipuu
    ja sanaton suru.

44. Jätti jäljen ihanan,
    kaaren kauniin, loistavan,
    lensi syliin Jumalan.

45. Kahtaalle kulkee joka tie,
    jostain pois ja jotain liki vie.

46. Kaikella on aikansa,
    mutta ihminen ei tunne 
    Jumalan asettamia aikoja.

47. Kaikella on päämääränsä
    ja lopulta kaikki on oleva valoa.

48. Kaiken tänne jätän
    rikkaan kauniin maan.
    Nousen taivaan sineen
    ruskoon punertavaan.

49. Kaikki elon siteet kerran katkeaa,
    muistojen kauniit kiteet ainiaaksi jää.

50. Katso, niinkuin savi savenvalajan 
    kädessä,
    niin te olette minun kädessäni, sanoo
    Herra.
                        Jer. 18:6


51. Katsoi Herra ajan täyttyneen
    kutsui luokseen väsyneen.

52. Kauneinta on hämärtyessä illoin.
    Kaikki taivaan rakkaus on silloin
    kerääntynyt valoon tummuvaan...

53. Kauniina nauhana vuosien päivät
    helmenä jokainen muistoksi jäivät.
    Elämän päivien ketju on kallis,
    helmist' ei yhdenkään kadota sallis.

54. Kauniit muistot eivät koskaan
    kuole,
    eivätkä milloinkaan jätä yksin.

55. Kaunis on kuunnella
    kutsua Luojan,
    nukkua pois, kun jo uupunut on.

56. Ken tulkita vois kaiken tarkoituksen,
    me jäämme vaiti, hiljaa nöyrtyen.

57. Kevyesti kuin perhonen
    laskeutuu kukkaan,
    kevyesti laskeutui Luojan käsi
    ja pyyhki pois tuskan.

58. Kotihin mielin, luokse Isän majan
    ja Isän sydämen,
    pois kuumeisesta höyrinästä ajan
    lepohon tyynehen.

59. Kotiin kaukaiseen kaipuuni saa,
    tähtinen taivas tien viitoittaa.

60. Kun kerran viimeisen suljen
    nämä silmäni unista maan,
    yhä ylemmäs silloinko kuljen,
    yhä kauemmas nähdäkö saan.
                    Yrjö Jylhä


61. Kun loppuvat voimani kerran,
    uni ylleni valahtaa,
    se luona elämän Herran,
    iankaikkisen hengen saa.

62. Kun pitkän elämän elää saa
    voi rauhassa nukahtaa.
    Kun kaikki on valmista,
    tehty työ
    on edessä rauhaisa yö.

63. Kun suot mun jättää ajan,
    maisen majan,
    luokses kanna,
    luokses Jeesus tulla anna.

64. Kätes voimakas
    turvaksi anna,
    kun uuvun
    nosta ja kanna
    ikirauhaan 
    kerran vie.

65. Lepää rauhassa,
    tuulen kehdossa,
    tuoksussa kesäisen maan.

66. Lepoa ja rauhaa
    poisnukkuneelle.

67. Levolle laske Luojani,
    armias ole suojani.

68. Löysi levon,
    rauhan ainaisen - 
    Kodista Taivaan
    sylistä kaikkeuden.

69. Luoja kauan valmisti viljaa
    vuosi vuodelta verkalleen.
    Nyt enkelit kypsän lyhteen
    vei elämän Herralleen.

70. Luoja päättää päivistämme,
    tietää, tuntee elämämme.
    Antaa rauhan, levon suo,
    jokaisen Hän kutsuu luo.

71. Luona Herran hyvän,
    vapaina vaivoista,
    me saamme rauhan syvän.

72. Ma katson kuinka tumma laine
    liittyy valkeaan.
    Käyn kerran niitten matkaan
    unhon virtaan harmajaan
    ja tuudittaudun tuollepuolen ajan.
                    Aaro Hellaakoski

73. Maan matkalta käyn kotiin
    - ilohon iäiseen.

74. Me olemme niin kuin uni
    ja niin kuin ruoho maan
    joka aamulla puhkee kukkaan
    ja ehtoolla leikataan.
                     Mika Waltari

75. Me siellä ymmärrämme Herramme
    hyvyyden
    ja täysin käsitämme tahtonsa
    syvyyden.
    Hän kuivaa kyyneleemme.

76. Meillä on asumus Jumalalta,
    iankaikkinen maja taivaissa,
    joka ei ole käsin tehty.
                   2. Kor. 5:1

77. Meri tyyntyy, varjot pitenee,
    rauhan ranta lähenee - 
    vene hiljaa satamaan saapuu.

78. Minä soudan pois maailmasta
    uneen ja unheeseen
    ja tuskasta kuolemasta,
    minä soudan vapauteen.

79. Minne meri ja taivas kantaa
    minne aalto ja tuuli käy
    siellä nouseva aurinko hohtaa
    ja sydämelles lempeän rauhan suo.

80. Minun aikani on Sinun kädessäsi.
                    Ps. 31:16

81. Mitä tummempi taivas,
    sitä kirkkaammat tähdet.
    Mitä suurempi suru,
    sitä lähempänä Jumala.

82. Mit' elomme on, lyhyt hetki
    sielumme eloon verraten,
    kun ajast' eroaa sen retki,
    taivasta tapaa siipi sen.
                    Pär Lagerkvist

83. Mua siipeis suojaan kätke,
    oi Jeesus Herrani.

84. Muistoista aika rakentaa
    lohdutuksen.

85. Murheeseen on kätketty
    toivo tulevista päivistä.

86. Niin hiljaa enkeli kulkua johti,
    elon virran valkeita rantoja kohti.

87. Niin lähdit enkeli kultainen,
    luo taivaan omien enkelten.

88. Niin lempeänä leviää hiljaisuus,
    niin säteilevänä taivaan avaruus.

89. Niin lyhyt askel
    ajasta ikuisuuteen,
    niin kapea raja,
    välillä taivaan ja maan.

90. Niinkuin kukka, niinkuin suvi
    ruumihini lakastuvi,
    voitollasi kuolemasta,
    pelastat mun kauheasta
    kuolon vallan voittaja.

91. Niin turvaisaa on,
    Herra,
    Sun rauhaas nukahtaa.

92. Nosta silmäsi, hiljaa syttyvät
    kaikki kirkkaat tähdet.

93. Nuku hyvin,
    sydämissämme on asuntosi.

94. Nuku unta nyt tyyntä ja lempeää,
    lepää Jumalan kämmenellä.

95. Nyt nukut ikiunta,
    rauhallista, tuskatonta.

96. Näe, oi ihminen, ylitse rajan,
    aavista autuus vaeltajan.

97. Näin aukeaa portti viimeinen
    valoon ja lauluun lintujen.

98. Oi Herra, sä korkeaan kirkkautees,
    meidän uupunut rakkaamme vie.

99. Oi jos nukkua saisin kerran
    kevätkukkien kätköhön
    sulosuojahan Suomen armaan
    alle miettivän männikön.

100. Oi riemun rikkautta ylhäällä taivaassa,
     oi ihmekirkkautta, iloa ikuista.

101. Olemme kaikki yhtä
     kaikki Jumalaa
     ja välillämmme
     piste vain pieni.
     Aika jää!
                      Omar Khaijam

102. Olen hattara pilven
     ja kukkanen maan
     olen lintunen sinisiipi.
     Mua kutsuu kerran enkelten maa,
     ah heihin mä varmaan liityn.

103. Olen polkuni päässä, tuhansista erään
     ja niitä on täynnä maa.
     On viileä ilta, eräs päivä on mennyt,
     on painunut metsien taa.
                      Aila Meriluoto

104. On aika silmät sulkea
     ja lepoon painaa pää.
     Herran käsi siunaava,
     sun otsallesi jää.

105. On ajaton avaruus
     arjesta irronnut ikuisuus,
     on rauha, hiljaisuus.

106. On hiljainen taivaanranta,
     eikä lintujen laulu soi.
     Ei kuoleman tarkoitusta
     aina ymmärtää voi.

107. On Jumalan kädessä ihmisen tie
     Hän matkamme määrää ja perille vie.

108. On kaikki Jumalaa: Kun haihdut
     tuuliin, taas mereen tuovat sinut
     tuulispäät.

109. On kädessä kulku kohtalon.
     Tahtosi, Isä, tapahtukoon.

110. On lähdön hetki saapuva,
     se kaikki kohtaa kerran.
     Vaan milloin, millä tavalla,
     se tiedossa on Herran.

111. On lempeä levonmaa,
     unen kaarisilta sinne johdattaa.

112. On luonain hän kun jätän tämän
     maan ja Isän kotiin mä muutan
     ihanaan.

113. On päivä päättynyt, on tullut ilta.
     Uus' kotiranta uneen kangastaa.

114. On poissa kerran katoavainen maja ja
     poissa ajan tummuus, ajan raja
     ja tomun tahrat, painot raskaan maan.

115. On pursi irronnut maan laiturista,
     vie virrat kuulaat kohti Jumalaa.

116. On rauha taivaassa ikuinen,
     olo Luojan luona turvallinen.

117. On siellä ikuinen kesän maa
     sydän uupunut levätä saa.

118. On taivaan riemu rikkaampi,
     tuhansin kerroin kirkkaampi
     kuin aavistaakaan voimme.

119. Onnellinen hän
     joka päänsä
     taitaa painaa
     iankaikkisen
     Isän syliin.

120. Pitkä on päivien retki
     illan himmeyteen.
     Yksi on autuas hetki
     kivusta uupuneen;
     nukkua siintoon illan.
                     Saima Harmaja

121. Pois juoksee aika joutuisaan,
     me väistymme kuin varjo vaan.
     Mutt' alla kaikkein vaiheitten
     on armos iankaikkinen.

122. Pois on tomu, öiset harsot.
     Nyt vast' taivas aukeaa,
     valoon sielu vaeltaa.

123. Pois päivä meiltä kulki,
     yö tummaan helmaan sulki.
     Vaan valo kirkas, toinen,
     tuo armon aurinkoinen
     valaisee yönkin loistollaan.

124. Poissa on tuska, ohi on arki ja työ,
     Purjehdus on päättynyt.
     Vain lempeät mainingit rantaan lyö -
     Isän kotiin matkaaja palaa.

125. Meri huokaa rantakiviin.
     Veden yllä linnun lento
     aamuaurinkoon. On muuton aika.

126. Päämme nyt painuu
     ja sydän on hiljaa,
     me nöyrrymme eessä Luojan.

127. Päättyi pitkä kaari elon,
     väsynyt on saanut levon.
     Nuku unta rauhaisaa.

128. Päivät kirkkaat, päivät kyyneleiset
     siunaa Herra.

129. Rakas ystävä
     ei koskaan kuole.
     Hän elää ajatuksissamme,
     sydämissämme, muistoissamme.

130. Salattu on meiltä maisen matkan pää.
     Vastausta vaille kysymykset jää.

131. Samoin kuin olette osalliset
     kärsimyksistä
     samoin olette osalliset myöskin
     lohdutuksesta.
                     2. Kor.1:7

132. Siellä on polut tasaiset astua.
     Siellä ei silmät voi kyyneliin kastua.
     Siellä on vihreät kunnaat ja lehdot.
     Siellä on pehmeät nukkua kehdot.

133. Silmät alasluotuna,
     ripsillä kyyneleet - 
     suru ikimuistoinen
     etten mistään löydä
     lohdutuksen sanaa.
                    Lassi Nummi

134. Sinessä lintu liitää - pilviä tuuli tuo
     kera kaipausten - kiitosten siivin
     siirrymme Jumalan luo.

135. Sinua, Herra, kiitän elämästä,
     päivistä menneistä ja myöskin tästä.
     On kädessä kulku kohtalon.
     Tahtosi, Isä, tapahtukoon.

136. Sinun käteesi minä uskon henkeni,
     Sinä, Herra, lunastat minut,
     Sinä uskollinen Jumala.
                      Ps. 31:6

137. Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala,
     sinua kannattavat iankaikkiset
     käsivarret.
                      5. Moos. 33:27

138. Soi hiljaa surun kannel.
     Niin pieni eessä Luojan,
     on täällä ihminen.

139. Soi holvistossa sävel hiljainen,
     on matka päättynyt,
     on aika jäähyväisten.

140. Soi temppelin kellot hiljaa.
     Elon Herra on niittänyt viljaa,
     surun tuonut on tullessaan.

141. Sun suojassas, Jumala, mä olen
     aina turvassa. Yöllä sekä päivällä
     sä olet aina lähellä.

142. Suojaavat siipes, Jeesus,
     mun päälleni levitä.

143. Suru on se miten me
     muistamme ilon.
     Tummien puitten välistä pilkottaa
     auringon valaiseman merenselän
     kimaltavat kyyneleet.

144. Surun kyynelten
     lävitse loistavat
     onnellisten muistojen
     kultaiset säteet.

145. Sydän uupunut levon sai,
     valkeni ikuinen sunnuntai.

146. Säveltä hiljaisuuden
     sanat ei häiritä saa.
     Kirkkaus ikuisuuden
     ihmistä koskettaa.
                     Hilja Aaltonen

147. Taa tähtein täältä
     on matkan määränpää.
     Sylissä ikuisuuden,
     kaikk' mainen häviää.

148. Takana elämän tuulet,
     eessä rauha - iäisyys.

149. Tomu palajaa maahan,
     niinkuin on ollutkin,
     ja henki palajaa Jumalan luo,
     joka sen on antanutkin.
                     Saarn. 12:7

150. Täällä Pohjantähden alla
     on nyt kotomaamme,
     mutta tähtein tuolla puolen
     toisen kodon saamme.

151. Tämä varjojen maa, jää kauas taa,
     vihdoin väsynyt sydän levon saa.

152. Täyttyi määrä päivien,
     joutui päivä iltaan.
     Kääntyi katse
     taivaan kaarisiltaan.

153. Uupunut matkaaja
     rannalla himmeän maan
     astui aurinkolaivaan
     suureen valkeaan.

154. Vaan ylitse kaikkien kyynelten
     tuhat muistoa meitä lohduttaa.
     Ne tallessa päivien menneiden
     - tuhat muistoa kultaakin kalliimpaa.

155. Vain heille on annettu levonmaa,
     kuin kehto se heitä keinuttaa,
     ikisuvista talviin, keväisiin
     ne haihtuvat vuosien kierroksiin.

156. Vierellänsä kulkemaan 
     sai hän oppaan parhaan,
     Herra kantaa hellin käsin
     hänet taivaan tarhaan.

157. Viheriäisille niityille Hän
     vie minut lepäämään.
                     Ps. 23:2

158. Voin aavistella rannan tuolla puolen,
     miss' soluu venhe onnen valkamaan.

159. Yks' vaan on taivas,
     yks' Jumala vaan,
     on jokaisella se sielussaan
     ja taivas on rauha
                      Eino Leino

160. Ylitse elämän,
     ohi kuoleman rajan,
     Jumala vienyt on vaeltajan.

161. Älä salpaa surua luotasi,
     kun kaarisiltaa teet;
     ei mikään kimalla kauniimmin
     kuin puhtaat kyyneleet.